Tarina kolmella kuvalla -mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Tehtävän annon jälkeen alkoi pään sisällä compuutteri raksuttaa. Ollakseni looginen blogitekstieni ja kriittisten äänenpainojeni suhteen, päätin eti että jotain rauhallista sen on oltava.
 

Kuvat olen itse ottanut reilut kymmenen vuotta sitten eräällä työntekijöiden syysretkellä Korpilahden Vaarunvuoressa. Kuvat puhuvat mielestäni samaa kieltä ja niillä kaikilla on oma rauhoittava ja vangitseva otteensa.

Ensimmäinen kuva on suosikkini. Silmä luulee aluksi, että kuvassa on soikea puun karahka, mutta se onkin vain erittäin tarkka heijastus vedestä. Viimeistä kuvaa olen käyttänyt monissakin eri yhteyksissä, sillä onhan siinä luonnonristi kaikessa karuudessaan.
 

Kahden ensimmäisen dian teksteistä en tiedä kenen runoilijan tai ajattelijan ne ovat. Olen saanut ne hyvältä ystävältä nimipäiväkortin mukana. Ne on helppo ymmärtää, ne tulevat ihan liki.
 

Viimeisen dian sanat ovat emerituspiispa Eero Huovisen. Olen aikoinani leikannut tämän tekstin sisältävän lehtileikkeen talteen, aikana, jolloin maailmaa vavisutti Thaimaan tsunami-onnettomuus.

Entä se tarina?

Luonto osaa tehdä sen, omista aineksistaan juuri oikeanlaisesti ja antaa ihmisille tilaisuuden ihastella, ihmetellä ja hengähtää, jos vain ihmisellä on aikaa ja vaivaa etsiä luonnon puhetta. Ehkäpä sen määrää pitäisikin tänä hektisenä aikana lisätä?

 

   Miksi yhden päivän aikana tarvitsisi ehtiä niin paljon?
  Eikö se jo riitä, että näin tänään tähdet. Eikä siinä ole kyllin yhdelle päivälle, yhdelle yölle.
 

 

     On hyvä muistaa, että toiset päivät luotiin touhua ja toimintaa varten, jolloin on aika
      kylvää ja niittää.
     Mutta aivan yhtä tärkeää on muistaa, että toiset päivät luotiin lepoa varten, jolloin
     on aika hiljentyä, rauhoittua ja vain olla ilman vaatimuksia.

 

  "Uskon, että Jumala on läsnä joka hetki jokaisessa paikassa, silloinkin kun en sitä ymmärrä.
Juuri luottamus Jumalan läsnäoloon tekee mahdolliseksi sen, että voin olla vaiti, ihmetellä,
hämmentyä, kysellä,oudoksua ja jopa suuttua.
Jumalan kanssa voi kamppailla vain silloin, kun hän on läsnä.
Ymmärtämisen ja vastausten etsimisen aika tulee tavallisesti vasta myöhemmin, ehkä ei milloinkaan tämän elämän aikana".